Maaliskuu 2017

Kimmo Karvonen: "Sote-syrjäytyminen on estettävä"

 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista koskevassa keskustelussa nousee usein esiin huoli siitä, kuinka varsinkin terveyspalveluihin liittyvät peruspalvelut tulisi jatkossa valtakunnassa toteuttaa. Huolta kannetaan terveyskeskusten sijainnista, päivystyksen laajuuksista sekä erikoissairaanhoidon järjestämisen laajuudesta ja toteutusmuodosta. Nämä kaikki ovat toki tärkeitä asioita ja niiden järjestäminen tulee tarkoin miettiä ja toteutus hyvin järjestää.

Sote–keskusteluissa on kuitenkin valitettavan usein unohdettu se tosiasia, että henkilöt, jotka tarvitsevat paljon palveluita ovat määrältään pieni, mutta sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusnäkökulmasta kallis väestönosa. Tehdyissä selvityksissä on päädytty arvioon, että kymmenen prosenttia väestöstä kerryttää arvion mukaan 70 - 80 prosenttia yhteiskunnan maksamista sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Tähän kymmeneen prosenttiin kuuluvat mm. päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, monet vanhukset sekä lasten suojelun asiakkaat.

 

"Päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivälle ihmiselle kuntoutumisen polku on

usein pitkä ja kivinen."

 

On luonnollista keskustella terveyspalveluihin liittyvistä toteutusmuodoista ja saavutettavista kustannushyödyistä. Onhan selvää, että esimerkiksi lonkkaleikkauksesta ihminen toipuu muutamassa kuukaudessa täyteen toimintakuntoon ja palaa takaisin veronmaksajaksi. Päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivälle ihmiselle kuntoutumisen polku on usein pitkä ja kivinen. He tarvitsevat tuekseen monipuolisesti erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja ovat siksi nk. kalliita kansalaisia. Suuri vaara nykyisessä pirstaleissa palvelujärjestelmässä on siinä, että heistä tulee palvelupudokkaita – henkilöitä joiden palvelut eivät ole minkään tahon hallinnassa.

Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat monesti alkaneet jo hyvin nuorella iällä ja pahentuneet matkan varrella. Kuntoutuminen tapahtuu pitkäjänteisesti ja pienin askelin. Kuntoutumista on haastavaa mitata ja taloudellisesti todentaa, koska asiat joissa edistymistä tapahtuu, ovat usein pieniä, mutta niiden merkitys voi olla suuri.

Suomalaisen Työn liitto teki viime vuonna tutkimuksen kuntapäättäjien keskuudessa siitä, minkälaisia kriteereitä tulisi julkisissa hankinnoissa tulevaisuudessa painottaa. Tutkimuksessa selvitettiin kuntien hankintastrategioita eli periaatteita joilla hankintoja tehdään ja arvioidaan. Päättäjien mielestä hintojen painoarvoa hankinnoissa pidettiin liian suurena. Painoarvoa haluttiin jatkossa suunnata enemmän tuotteiden ja palveluiden paikallisuuteen ja työllistäviin vaikutuksiin.

 

"Kuntoutumista on haastavaa mitata ja taloudellisesti todentaa, koska asiat joissa edistymistä tapahtuu, ovat usein pieniä, mutta niiden merkitys voi olla suuri."

 

Nämä ovat toki tärkeitä kriteereitä hankinnoissa. Toivoisi kuitenkin, että julkisissa hankinnoissa painoarvoa saisi jatkossa erityisesti vaikuttavuus ja hyöty näkökulma. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa suurimmat taloudelliset ja myös inhimilliset hyödyt aikaansaadaan palveluilla, joissa lähtökohtana on asiakkaiden tarpeista lähtevä palvelu. Tämä onnistuu kun asiakas on keskiössä ja hän saa juuri sitä apua ja tukea mitä tarvitsee.

Erityisesti edellä mainitsemilleni erityisryhmille on tärkeää, että palvelutarve arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja uskalletaan odottaa tuloksia pitkäjänteisesti. Pitkäjänteisellä ja vaikuttavuutta korostavalla toiminnalla varmistetaan, että tulevassa palvelujärjestelmäuudistuksessa ei synnyt sote -syrjäytyneitä vaan todellisia voittajia. Heihin kokonaisvaltaisesti satsaamalla sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus tuottaa parhaan hyödyn niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Sote –keskuksia suunniteltaessa nämä erityisryhmät on otettava erityisen tarkasti huomioon.

Kimmo Karvonen,

KTM, eMBA

toimitusjohtaja Sininauha Oy

---

 

 

Lokakuu 2016

Kimmo Karvonen: "Allianssi-mallilla vaikuttavuutta sosiaali- ja terveyspalveluihin"

 

Voiko olla totta! Julkinen hankinta joka toteutuu aikataulussa, jopa alittaa sovitun aikataulun ja kustannukset. Pysyy sovitussa budjetissa, täyttää sovitut laatuvaatimukset ja kaiken kukkuraksi hankkeen osapuolet saavat bonusta onnistumisista! Kyllä. Tampereen Rantatunneli -projekti täytti kaikki edellä kuvatut kriteerit. Tunneli toteutettiin allianssimallilla, jota on alettu yhä useammin käyttämään mm. vaativissa rakennushankkeissa. Voisiko allianssimallia hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnoissa?

Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnoissa on perinteisesti käytetty hankintamenettelynä normaalia hankintalain mukaista kilpailutusta: tarjouspyynnössä on määritetty laatukriteereiden ja hintojen painoarvot. Yleisesti tiedossa oleva totuus lienee, että tällaisessa hankinnassa halvin hinta ratkaisee kuka valitaan palvelutuottajaksi. Ongelmallista tällaisessa hankintamenettelyssä on, että ostetaan suoritteita eikä vaikuttavuutta eli hyötyjä.

Espoon kaupunki on toteuttanut ensimmäisen sosiaalitoimialaan liittyvän hankinnan allianssimallilla. Kohteena ovat nuorille ja aikuisille tarkoitetut asumisen tuen palvelut, jotka tällä hetkellä ovat epätarkoituksenmukaisessa asumisessa tai ovat asunnottomia. Tavoitteena on yhteistyössä allianssin osapuolten kanssa löytää uudenlainen kokonaisvaltainen ja kuntouttava palvelu.

Ryhmittymän muodostivat Sininauha Oy, Sininauhasäätiön, Kriminaalihuollon tuki ry:n, Espoon Diakoniasäätiön ja Eedi Oy. Neuvottelumenettelyn kautta ryhmittymä valittiin Espoon kaupungin allianssikumppaniksi. Jatkoneuvotteluissa sovittiin tavoitteet, toimintamallit ja kustannukset. 

 

"Tärkeä tavoite on myös kehittää yhdessä uusia vaikuttavia toimintatapoja ja löytää innovatiivisia ideoita tuottaa palveluita sekä varmistaa asiakkaiden tarpeista lähtevä, oikea osaaminen ja sitä kautta paras vaikuttavin lopputulos."

 

Lähtökohtana allianssiassissa on asioiden läpinäkyvyys, luottamus, sovittu riskien jako, ja yhteisvastuu sekä yhteinen päätöksenteko. Osapuolet vastaavat palvelutuotannosta allianssiorganisaatiolla, jossa toimijat jakavat palveluun liittyvät riskit ja hyödyt. Avoimuus ja yhteistyö ovat toiminnan perusta, josta hyötyvät kaikki. Asiat ratkaistaan nopeasti, sujuvasti ja fiksusti. Mikäli ongelmia ilmenee, on pääpaino ongelmien ratkaisemisessa, ei syyllisien etsimisessä.

Korvattavat kustannukset käsittävät suoraan allianssin tavoitteiden saavuttamiseksi tehdystä työstä syntyneet kustannukset, jotka ovat tarkasti ja yhdessä etukäteen käyty läpi ja sovittu. Nämä korvataan todellisten tarkastettujen kustannusten mukaisesti. Bonus/sanktio -järjestelmä käsittää Palveluntuottajille mahdollisuuden saada erillistä hyötyä avaintulosalueissa suoriutumisesta ja tavoitekustannusten alittamisesta. Vastaavasti Palveluntuottajilla on riski menettää osa palkkiosta avaintulosalueiden huonon suoritustason tai tavoitekustannuksen ylittämisen kautta.

Tärkeä tavoite on myös kehittää yhdessä uusia vaikuttavia toimintatapoja ja löytää innovatiivisia ideoita tuottaa palveluita sekä varmistaa asiakkaiden tarpeista lähtevä, oikea osaaminen ja sitä kautta paras vaikuttavin lopputulos. Osapuolet toteuttavat sovitut palvelut tavalla, joka tuottaa osapuolille taloudellista hyötyä. Vaikuttavat palvelut ovat toiminnan perusta. Asiakkaalle tämä tarkoittaa parempaa elämänhallintaa sekä inhimillisempää elämää. Yhteiskunnalle hyöty on inhimillisyyden lisääntymistä, joka näkyy myös taloudellisina hyötyinä.

Allianssimallilla voidaan rakentaa tunneleita läpi harmaan kiven. Kyllä sillä varmaan voidaan rakentaa parempaa yhteiskuntaakin.

Sininauha Oy

Kimmo Karvonen, toimitusjohtaja