Lausunto painottuu arvioimaan uuden lain edellytyksiä tehdä asumisneuvonnasta saavutettavampaa. Olemme huomioineet lausunnossa tarpeita, jotka nousevat asiakaskuntamme moninaisista asumistilanteisiin liittyvistä haasteista.
Yhteenveto näkemyksistämme:
- Asumisen turvaaminen asumisneuvonnalla on hyödyllistä myös asunnottoman asunnonhakijan palveluna. Asumisstatuksen ei tulisi määritellä palvelun saantia. Palveluiden siilouttaminen asumisstatuksen mukaan synnyttää väliinputoamisia;
- Palvelukatveeseen jäävien ihmisryhmien (mm. asunnottomat maahanmuuttajat, asunnottomat, joilla ei tarvetta tuettuun asumiseen) tilannetta tämä lakiesitys ei tällaisenaan paranna;
- Poliittinen motivaatio asunnottomuuden ehkäisyyn ja poistamiseen vaihtelee eri kunnissa. Tämä luonnos ei toimi poliittisena ohjauksena, johon voisi vedota, jos kunta ei ole halukas edistämään asumisneuvonnan saatavuutta;
- Eri toimijoiden tekemä asumisneuvonnallinen työ on asiakkaan kannalta vaikuttavampaa, jos palveluilla on yhteistä rajapintaa ja yhteistyötä. Rahoitukset eivät saisi ohjata ihmisiä erillisiin palvelulokeroihin.